Kypros

Lauluntekijän sanoin Kypros on ”siniseen Välimereen lennähtänyt kullanvihreä lehvä”. Ilmasto on taivaallinen, sillä aurinko hemmottelee saarta yli kolmenasatana päivänä vuodessa!

Kypros on vehreimmillään varhain keväällä, kun Suomessa on pohjoisen parhaat hiihtokelit. Hedelmäpuut kukkivat, tuore ruoho tuoksuu ja päivä pitenee nopeasti. Syksyllä taas lämmintä riittää pitkälle ja uimasesonki jatkuu marraskuulle. Vielä marraskuun lopussa tavallinen lämpötila on 20 astetta ja päivän pituus kymmenen tuntia. Kyproksella on siis vielä meidän kesäsäät, kun me täällä jo odottelemme ensimmäisiä lumisateita.

”Afroditen saari” kuvaa kauniisti Kyprosta ja viittaa saaren monituhatvuotiseen historiaan. Saari on kolmen mantereen kulttuurien ja kaupankävijöiden kohtauspaikka tänäkin päivänä, kuten oli jo muinaisten egyptiläisten aikoina. Kypros on jaettu kahteen valtioon, yleisesti tunnustettuun EU-jäsen-Kyprokseen ja turkkilaisten avulla ylläpidettyyn saaren pohjoisosaan. Saaren jako ei matkailijaa haittaa, ovathan eteläosan rannat ja Troodos-vuoriston männiköt kävijöiden ulottuvilla.

Kyproksen pääkaupunki Nikosia, kyproslaisittain Lefkosia, on saaren keskiosassa. Siellä on keskushallinto ja kirkon pääpaikka. Kyproksen kreikkalaisille uskonto on arjessa tiiviisti läsnä. Pääsiäinen on vuoden suurin juhla ja paikallisia kyläjuhliä järjestetään ympäri vuoden. Nikosian nähtävyyksiä ovat muutamat museot ja kirkot sekä jotkut muut historialliset rakennukset. Kaupunki on edelleen kahtia jaettu. 

Limassol on kaupallinen keskus, viinin valmistuksen keskeinen paikka ja suosittu matkailukaupunki. Viime vuosina on vanhankaupungin kunnostuksen tuloksena saatu aikaan kortteleita, joissa vanha ilme on säilynyt. Kaupunkilinnoitus ympäristöineen on täynnä pikkupuoteja, kahviloita ja ravintoloita. Ravintoloissa on tarjolla perinteistä kyproslaista ruokaa myös modernisti valmistettuna ja joukossa on etnisiä ravintoloita, jokunen pitseriakin. Limassolin linnoituksessa Englannin kuningas Rikhard Leijonamieli nai Navarran prinsessan Berengarian vuonna 1191. Linnoituksen ympäristö on nykyään tyylikäs kokoontumispaikka varsinkin illansuussa. Myös Limassolin yöelämä on vilkasta ja kaupunki on sen verran suuri, että myös matkailukauden hiljaisina jaksoina ihmisiä riittää ulottuvilla.

Limassol on kasvanut rannan suuntaisesti ja nykyään se on toistakymmentä kilometriä pitkä. Ranta on kapeahko, mutta hotelleista sille on lyhyt matka. Lähes kaikilla hotelleilla on lisäksi pienet tai suuret allasalueensa. Rannansuuntaisen päätien varteen on tullut koko joukko liikkeitä, baareja ja pubeja. Jos matkailija on valinnut majoituksensa kauempaa keskustasta, silti on palveluja tarjolla. Paikallisbussilla pääsee helposti keskustaan ja taksin saa kättä nostamalla.

Pafos on myös Afroditen kaupungiksi kutsuttu. Kaupungin lähellä, noin 25 kilometrin päässä, on Petra tou Romiou eli Afroditen kallio, paikka jossa meren vaahdosta syntyi tuo kuuluisa rakkauden jumalatar. Toki paljon muutakin historiallista Pafoksessa on, mm. kuningashaudat  4. vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua, kuuluisat antiikin mosaiikit, arkeologinen museo, bysanttilainen museo sekä kirkkoja ja luostareita.

Matkakohteena Pafos on uudempi kuin Limassol. Varsinainen kaupunkikeskus on Ylä-Pafos ja hotellit sijaitsevat Ala-Pafoksen rannan tuntumassa. Hotelleita on suurista ja ylellisistä pieniin ja kotoisiin huoneistohotelleihin. Ala-Pafoksen keskus on sataman tuntumassa ja kaupunki laajenee siitä molempiin suuntiin rannan suuntaisesti. Rannat ovat pienehköjä poukamia, paremmat rannat ovat pienen matkan päässä. Keskustassa voi aloittaa illan vaikkapa baarikierroksella, valinnanvaikeus tulee viimeistään ruokapaikkaa suunniteltaessa. Kevät on rauhallisempaa aikaa, mutta syksyisin iltaa ja yötä voi jatkaa diskoissa ja yökerhoissa. Kaiken kaikkiaan Pafos on nykyaikainen ja viihtyisä nuorten, aikuisten ja perheiden kohde.